Kujataa tassaavoq nunatsinni issittumi kiannerulaartumi nuna nunaateqarfiusoq Kalaallit Nunaata kujataani inissisimasoq. 900-kunniit qallunaatsiaat Islandimiit tikinneranniit nunaateqarnermik piniarnermillu ingerlataqarsimanerannut taamatuttaaq kalaallit piniartut sumiiffinni qitiusuni 1700-kkunniit nunaatilittut ineriartorsimanerannut kulturikkut uppernarsaatinik peqarpoq. Qallunaatsiaat Europamiit aamma Inuit assigiinngikkaluaqalutik nunaateqarnermik, uumaasuuteqarnermik imaanilu piniarnermik ingerlatsinerminni nuna inuit suliaannit sunnigaq pilersippaat. Silarsuarmi Issittumi qallunaatsiaat siulliit Europap avataanut nunasinerannut siullerpaallutillu nunaateqarnermik eqqussinerannut Kujataa takussutissaavoq. 

 

Nutaarsiassat august 2019

Kalaallit Nunaata kujataani UNESCO-p kingornutassiarfiit KUJATAA nunaminertat tallimaasut nunalerinermik immikkoortunik marlunnik takutitsipput – qallunaatsiaat nalaanni taavalu nutaajunerusoq. Kalaallit Nunaata kujataa tamakkerlugu nunalerinermik takusassaqarpassuaqarpoq. Kitaani Qassimiuniit, avannaani Qassiarsummiit qavunga Nunap Isua tikillugu illukoqarfiit nalunaarsorneqarnikut 900-niit amerlanerupput taakkunanngalu qallunaatsiaat najugaqarfikui inuit najugaqarfikuiniit amerlanerullutik. Ullumikkut savaateqarfiit 36-iupput, nersutaateqarfik ataaseq tuttuuteqarfillu ataasiulluni.

Ukiariartornerani nunaatillit naatitaminnik illoqarfinnut nunaqarfinnullu tuniniaasarput. Ukiup sinneranut savaaqqat neqaat nerisassiassat septembarip ingerlanerani toqorarneqartarput.

Inneruulalik juli 2018, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

 

Kingornutassiaqarfinni aqutsisoq Alibak Hard aamma nunaminertani nakkutilliisoq Arnaq Bjerge suliaasa ilagaat illukunik nalunaarsuineq, nunatta kujataani kingornutassiaqarfiit oqaluttuassartaanik paasissutissiineq taakkulu ukiorpassuarni ataavarnissaat illersornissaat.

 

Illukoqarfik Ø167-mi illukoq nr. 7, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

 

Nassaat nutaat

2018 & 2019 aasaanerini Alibak aamma Arnaq qallunaatsiaat inuillu najugaqarfikui 106 taavalu savaateqarfiit 20 nalunaarsorpaat. Taamaaliornerinut siunertaavoq kingornutassiaqarfinngornerup aallartinnerani illukoqarfiit nunaateqarnerlu qanoq isikkoqarneri takutinnissaat.

 

Efa'p illukui Upernaviarsuk, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

 

Tassunga tunngatillugu qallunaatsiaat inuillu illukuinik nalunaarsorneqanngitsunik arlaqartunik nassaarpugut. Amerlanersaat savaatilinniit ilisimatitsissutaapput. Nunaminertat tallimat tamarmik nassaarfiupput, nassaallu ilaat amaqqunut pullataasimasorineqarmata pissanganarpoq uummasoq nunatsinni takussaavallaanngitsoq qanga nunatta kujataani aamma uummasuusimaneranut uppernarsaataammata.

 

Amaqqut pullataat, Tasikuluulik, ass. Alibak Hard KUJATAA

 

Nunalerinerup oqaluttuassartaa

Savaatillit savaateqarnermullu attuumassuteqarnikut apersorlugit immiunneqarput taavalu ilanngullugu assitoqqanik katersivugut taakkummi naliitsumik pingaaruteqarmata. Oqaluttuat, assitoqqat, ullorsiutit suullu paasissutissiisinnaasut atorlugit nunalerinerup nutaajunerusup oqaluttuassartaa katersorniarparput.

 

Savaatillit Narsami 1956-mi

 

Upernaviarsummi sulisut 1965 miss.

 

Piviusulersaarutit

Titartaasartoq Nuka Godtfredsen KUJATAA-lu suleqatigiillutik kingornutassiaqarfiup taavalu nunaateqarnerup oqaluttuassartaa piviusulersaarutigalugit titartaaneq aallartippaat ukiullu sinnerani ingerlassalluni.

Piviusulersaarnermi oqaluttuarineqassapput; qallunaatsiaat nalaat, qallunaatsiaat tammarnerat, inuit nunaqalersut taavalu inuit nunarsuarmi kisiartaallutik piniartuunermiit nunalerinermut ikaarsaartut ukiullu 200 sinnerlugit nunaateqarnermik ingerlatsisut.

Nuka ukiut ingerlanerini nationalmuseet i Danmark suleqatigalugu Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaanik oqaluttuartunik titartagaliorpoq.

 

Konrad Nuka Godtfredsenip qalipaataaniit Qaqortukulooq qallunaatsiaat nalaani

 

Konrad Nuka Godtfredsenip qalipaataaniit, qalunaatsiaat pinnguaatai

 

Paasissutissiiviit  

Nunaminertani ukuusuni Qassiarsuk, Igaliku aamma Qeqertaasaq (Tasikuluulik) paasissutissiivinnik pilersitsineq

ingerlavoq. Paasissutissiivinni takuneqarsinnaasapput; nunaminertat assingi, nunaateqarnerup ineriartorsimanerata oqaluttuassartaat ukiullu pingaarnerit.

 

Siunissami politikki

Siunissami takorniariaqarnerup iluaqutiginerulernissaa pillugu ukiullu 1000-t nunalerinermut oqaluttuassaatigut paasissutiginissaanut innuttaasut takornarialerisullu qanimut isumasioqatigiittarpugut.