KUJATAA tikillugu

Nuna inuit suliaannit sunnigaq KUJATAA tikillugu

Nuna inuit suliaannit sunnigaq sunaava?

Inuit pinngortitarlu naappiffiat tassaavoq nuna inunnit sunnerneqalerfia. Inuit takunninnerminniit nunamik sunniinerat nunap isikkuanik allannguilernermut aallarniutaavoq. Inuit ataasiakkaat sunniinerat ataatsimut isigalugit nunamik allanngorartumik pilersitsisuuvoq.

Nunap inuit suiliaannit sunnerneqalernera allartittarpoq inuit nunamik takunneqaarneraniit. Sunniineq ima annikitsigisimasinnaavoq takussaasutuaallutik sakkunik sanasimanermik ersiutiminerit, killuliat immaqaluunniit nerisat sinneri. Tamakkuali nunamut tikittut eqqaamasaannut misilittagaannullu ilaalertarput. Eqqaamasat misilittakkallu misigisaqarsimasut peerunnerini tammartarput.

Nunami atuisup kingulliup peerunnerani nunap aqqi, isumaat pisimasullu nunamut attuummassuteqartut ilanngullutik tammartarput, taamaalilluni oqartoqarsinnaagunarpoq nuna`tammartoq`.

Ukiuni akullerni Kalaallit Nunaata kujataani nunamik atuisut tassaapput qallunaatsiaat nunaatiliusut. Qallunaatsiaat uummasuutimik pisariaqartitaat naappertorlugit nunaateqarfimminnik toqqaasarput imeqarnissaat nerisaqarnissaallu aallaavigalugit. Ullumikkut nunaatillit qallunaatsiaat illukuisa eqqaanni nunaateqarput uummasuutaallu, qallunaatsiaat uummasuutaasa qaqqat qooqqullu neriniarfigisarnikuusaat aamma atorpaat.

Inuit nunamik atuisut aqqusaarsimasaat, unamminartissimasaat, periarfissarisimasaat apeqqutinullu akissutisiarisimasaat nunamut sunniisimanerannut tarrarsortutullusooq ipput. Nunami najorsimasami inuup inuunera pivoq. Tassanimi sivikitsumik sivisunerusumilluunniit nunasipput, ineriartorlutik, inuullutik toqullutillu.

Nunami inuit suliaannit sunnigaasumi inuit najugaqarput. Najugaqaannaratik nunamik atuisuupput inuutissarsiutiminnillu ineriartortitsillutik.

Nuna inuit suliaannit (nunalerinermit) sunnigaq, Igalikup eqqaa Nunaminertaq 2, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

Nuna tikillugu

Namminerisamik takornariartitsiviilluunniit aqqutigalugit KUJATAA-nut angalanissat periarfissaapput. Uani paasissutissanik aallerit: http://visitsouthgreenland.com/

Takornariarpassuit pisuinnaat aasaanerani nunaminertani angalaneq toqqartarpaat. Kingornutassiaqarfiit nunaminertaanni taakkulu avataanni pisuinnaat aqqutissaat nalunaarsorneqarnissaat suliniutigineqarpoq.

Angalaniaruit siumut pilersaareerlutit nuna angallavissap maniitsuunera isugutaasinnaaneralu eqqarsaatigalugit kamippaat atisallu tulluartut nassakkit. Aqqutaani oqarasuaatinut angallattakkanut attaveqartuaanarnissat naatsorsuutigisinnaanngilat imaluunniit inunnik allanik naapitsinissat. Taamaattumik sumunnarnerit qaqugullu utereersimanissat allanut oqaatigiuk. Pinngortitami angalaneq sungiusimanngikkukku angallassisulerlutit angalanissat innersuupparput.

Pisulluni angalermi sillimaneq

Pisuinnarnik tammarsimasunik ujaasinerit ajoraluartumik akuttunngillat.

Annertuumik ajutoornerit pinngitsoortinneqarsinnaapput:

Sumunnarnerit qanorlu sivisutigisumik angalassanerlutit allanut ilisimatitsisutigigukkit
Ilisimannittunik apersuiguit
Allanik ilaqarlutit angalaguit
Nunap assinganik nassaruit
Atisat oqortut sialussiutillu nassarukkit
Imermik nerisassanillu taquaruit
Silassaq misissoqqaarukkit (aasami putsertarnera naliginnaasuuvoq)
Qasuallaalinnginninni qiiavallaalinnginninnilu uteruit

Mianersuaatsumik pissuseqarlutit, namminerluunniit pisuussutigisannik ajutooruit annaassiniarnermut aningaasartuutit ilinnut akiligassanngortinneqarsinnaapput.

Nakkutilliisoq

Kingornutassiaqarfiit nakkutilliisumik sulisoqarput. Nakkutilliisup suliassarai nunaminertani nakkutilliineq angalasunillu ilitsersuineq.

Park Ranger, illukoqarfik Ø47 Igalikumi, ass. Alibak Hard KUJATAA

Nakkutilliineq attaveqatigiinnerlu

Nakkutilliisup suliassaasa ilagaat inatsisit atuuttut eqquutinneqarnissaat, nunaminertani atuisunut pitsaasumik attaveqarneq atortuutigineqartullu ajunnginnissaat.

Nakkutilliisoq ukioq kaajallallugu atorfeqarpoq kingornutassiaqarfiillu allaffeqarfiani allaffeqarluni aasaaneranili nunaminertani angalanerusarluni.

Ukiuunerani nakkutilliisoq allaffissornermut suliassanik suliaqartarpoq atuarfinnilu immikkut sammisassanik suliaqarluni.

Nakkutilliisoq kalaallisut, qallunaatut tuluttullu oqalussinnaavoq. Qaqqami angalatillutit naappissagukku saaffiginissaanut tikilluaqqusaavutit.

KUJATAA paarilluaruk

KUJATAAni angalatillutit akisussaassulimmik pissuseqarnissat innersuussutaavoq, soorlu sumiluunniit angalanermi taamaattartoq:

Maanngaannaq eqqaanak – aamma equutinik. Issittumi eqqakkat nungujartortarnerat kigaatsupilussuuvoq taamaattumik eqqagassaatitit tamarmik illoqarfimmut nassartakkit.
Ajornanngippat aqqutissat nalunaarsukkat atukkit; aqqusinikkoorit.
Nunaatillip narsaatai ingerlaffiginagit, naatsitai ataqqikkit taakkummi inuussutigai.
Oqaluttuarisaanermut takussutissat innimigikkit. Ilivitoqqat, illukut allallu tummaarinngisaanakkit.
Angalasut allat innimigikkit – ingammik ilinniit pitsorlunnerit.
Inuit assilinnginnerini apereqqaakkit.
Issittumi pinngortitat mianernarpoq. Naasortaqinak allatulluunniit naasoqassuseq innarlernaveersaaruk.
Isumatusaarlutit inuunerit ulorianartorsiortinnaveersaaruk – nalorniguit utertit.

Kingornutassiaqarfinni akisussaassuseqanngitsumik angalasunik naammattuiguit allaffeqarfitsinnut nalunaarsinnaavutit iliuuseqarfiginissaanut periarfissilluta.