1. Qassiarsuk 113,42 km² (43,7 mi²)

Qassiarsuup eqqaani nunaateqarfiit 16-iupput taakkunani 10 kingornutassiaqarfiup iluaniillutik. Qallunaatsiaat najugarisimasaat nalunarsorneqarnikut 39-iupput inuillu najugarisimasaat 5-llutik. Qallunaatsiaat illuat taavalu Tjodhildep oqaluffia pissuserisimasaattut sanaqqitat taakkaniipputtaaq. Leif Iluanaarajuup eqqaassutissaa nunaqarfiup qulaatungaani napavoq kimmut Vinland-ip tungaanut sammilluni.

Ukiut tamaasa aggustusimi Leif Iluanaarajuup marathonia ingerlanneqartarpoq tassanilu savaateqarfiit arlallit akornini arpattoqartarpoq.

 

100 km-imiit takinerusunik aqqusineqarpoq (ujaqqanik /sioqqanik qallernikunik) pinngortitami kusanartorsuarmi angalaarnissamut periarfissarpassuarnik pilersitsisut.

 

Narsarsuarmiit Qinngua aqqusaarlugu Sillisit tikillugu nunaleriveqarfiup annertussuseraa 265 km² miss (102 mi²).

Nunaminertaq 1-mi qallunaatsiaat najugaqarfikuini pingaarnertut inissisimavoq Ø29-mik nalunaarsugaq.

Kalaallit Nunaanni nunalerivissatut pitsaanersaanni Erik Aappalaartoq nunasippoq tassalu Brattahlid-mi. Østerbygden-imi nunani immikkoortuni maninnersaat tassaavoq Brattahlid. Brat Li isumaqarpoq sivinganeq – nunamut atsiussamut tulluarpallaanngitsoq. Taamaattorli itsarnisarsiuut assaanerminni uppernarsaatit nammattut nassaaraat. Kangerlummut qanittumi nunaatilissuup najugaqarfigisimasaa nassaaraat; nunami annertujaami nunaateqarfiit angisuut mikisuullu uummasuusiviillu amerlasuut inissisimapput; oqaluffeeraq ukioq 1000 missaanni ukiulerneqarsimasoq najukkamiit 100m (300 feet) missaanni ungasitsigisumi inissisimasoq; taavalu oqaluffissuaq 1300-kkut aallartinnerini ukiulerneqarsimasoq.

Konrad Nuka Godtfredsenip titartagaanit tigusaq

 

Ullumikkut nunaqarfiuvoq innuttaalu savaateqarneq pingaarnertut inuussutigaat.

 

2. Igaliku / Gardar - 82,8 km² (31,7 mi²)

Ullumikkut Igaliku nunaqarfeerannguuvoq nunalerinermik ingerlatsivik aasarsiortarfinnik illuararpassualik. Nunaatillit sisamaapput, qallunaatsiaat nunaateqarfikui 19 nalunaarsornikuupput taavalu inuit najugaqarfikui 4 taakkulu saniatigut qallunaatsiaat nunalerinermik suliarisimasaat allat taavalu upperisamut tunngasut takussaapput.

Narsaatit qorsooqqeqisut annertunerpaajusimasut ullumikkullu suli atorneqartut kangerlummiit takuneqarsinnaapput. Nunalerineq nutaajunerusoq 1800-kkut naalernerini Igalikumut eqqunneqarpoq.

Savaateqarfiit Uummannartiivaraq aamma Tatsip Kitaa, Nunaminertaq 2, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

 

1900-kkut aallartilaarneranni illut sanaat 53-t nalunaarsugaapput takuneqarsinnaavorlu Igalikup ujaraa aappaluttoq atorluarneqarsimasoq.

 

Inuit najugarisimasaat 4 nunaminertami nalunaarsugaapput. Iliveqarfiit arlaliupput taakkunanilu takuneqarsinnaavoq naggueqatigiit inuit, kristumiuunermut ikaarsaalernermi taavalu kristumiut iliseriaasiat.

Kalaallit Nunaanni narsaatit naggorinnersaat anginersaallu maaniissimapput. Erngup aqqutissaliat imerterinermut atorneqarsimasut annertuut nassaarineqarput, oqaluffissuaq, nunaatilissuup najugaqarfia taavalu biskop-ip aqutsisoqarfia (ukiuni akullerni biskoppeqarfik killeq).

Nunaminertaq 2-mi qallunaatsiaat najugaqarfikuini pingaarnertut inissisimavoq Ø47-mik nalunaarsugaq.

Qallunaatsiaat Grønland biskoppeqarfinngortinniarnerat oqaluttuatoqqani (saga-ni) 1100-kkut aallartinnerini allaaserineqarluarpoq.

Qallunaatsiaat nunatsinneersut Norge-meersullu akersuuttarsimanerat aamma allaaserineqarput.

1100-kkunni Norge-mi Savalimmiunilu oqaluffilioriaaseq assigalugu Gardarimi oqaluffissuaq ukiuni 1129-30-ni sananeqarsimavoq. Anorersuarnut illersorniarlugu ujarassuarnik qarmaqarpoq.

Biskoppi illussaarsuaqarpoq katersuuffissuartalimmik. Nersutinut 100-nut naammattunik nersutaasiveqarpoq, saffiorfeqarpoq akileraarutissanullu toqqorsivik.

Konrad Nuka Godtfredsenip titartagaanit tigusaq

 

3. Sissarluttoq / Dalr - 3.39 km² (1,2 mi²)

Sissarluttoq tulaffilunnini ateqaatigaa. Qutsiaartumi inissisimavoq naatitsinissamut periarfissagilluni.

Kingornutassiarfimmi nunaminertaani tallimaasuni mikinersaavoq. Qallunaatsiaat nunaateqarfikuat angisooq tassaniippoq tikikkuminaatsuuneralu peqqutaalluni innarlerneqanngilaq. Kangiata tungaaniippoq najugaqarfikoq annikitsoq nunaateqarfimmut attuummassuteqartoq.

Nunaateqarfikoq qutsilaartumi inissisimasoq katillugit 50 miss illukoqarpoq. Taakkununnga ilaapput najugaqarfiit, uummasunut isaatitsiviit, uummasuusiviit peqqumaasiviillu.

Illut ujaraannarnik sanaat arlalissuit takussaapput.

Qallunaatsiaat najorunnaarmassuk kingorna allanik najorneqanngilaq, taamaallaat ungallut nutaat, illuaqqallu savarnianit unnuiffigineqartartut ullumikkut taakkaniipput.

Kingornutassiassatut toqqarneqarneranut peqqutaavoq qallunaatsiaat nunaateqarfianik ilivitsumik takutitsimmat, taavalu tikikkunimaatsuunini iluaqutigalugu innarlerneqanngingajalluni.

Nunaminertaq 3-mi qallunaatsiaat najugaqarfikuini pingaarnertut inissisimavoq Ø59-mik nalunaarsugaq.

Sissarluttoq tulaffigiuminaatsuunini ateqaatigaa. Tikikkuminaatsuunera peqqutaalluni illukut innarlerneqanngilllat. Itsarnisarsiuut annikitsuinnarmik assaanikuupput taamaattumik oqaluttuassartaanik annertunerusumik peqanngilagut.

Oqareernitsitut nunaateqarfimmi pisariaqartitat tamarmik Dalr-mi takusassaapput.

Konrad Nuka Godtfredsenip titartagaanit tigusaq

4. Tasikuluulik / Vatnahverfi - 75.42 km² (28,6 mi²)

Tasikuluuliup qeqertaasaa Igalikup kangerluata kujataani inissisimavoq. Nunangaatsiaq taanna qallunaatsiaat taagorsimavaat Vatnahverfi, taannalu isumaqarpoq Tasikuluulik.

Undir Höfða (Igaliku Kujalleq) tassaavoq qallunaatsiaat nunaateqarfikua angisooq oqaluffilik. Nunataa allanngorartuuvoq sioqqanik teqqarfiusoq, taamaattumillu ilimanarluinnarpoq sioqqat ataanni qallunaatsiaat najugaqarfiannik nassaassaqartoq.

Kimmut ingerlagaanni nuna orpigarasaarpoq taserpassuillu akornini nunaateqarfikut mikisut anginerusullu inissisimapput.

Igaliku Kujallermik tunngaviliisuuvoq Andreas Egede 1934-mi savaatilinngortoq; savaateqarfiit allat kingusinnerusukkut pilersinneqarput; timaaniittut 1980-kkut naalernerini aatsaat aallarnisarneqarput.

Qeqertaasami itsarnisarsiuut assaasarnerat 1800-kkut qiteqqunneriniit aallartinneqarput taamaattumik qallunaatsiaqarfiit tassaniittut, ataatsimut isigalugit, allanit misissorluarneqarnerpaajupput.

Nunaminertami naggueqatigiit inuit illukuinik (suli) nalunaarsukkanik peqanngilaq kisianni qallunaatsiaqarfiit 19-iupput, nunaateqarfiit nutaajunerusut 6 taavalu illu eqqissisimatitaq 1946-meersoq.

Nunaminertaq 4-mi qallunaatsiaat najugaqarfikuini pingaarnertut inissisimavoq Ø66-mik nalunaarsugaq.

Qeqertaasami oqaluffik avannarleq pisoorsuusimavoq nunamilu annertuumi innuttat atuisoralugit. Oqaluffiup immikkuullarissutigivaa iikkat pingasut ujaqqanik qarmaqaramik sisamaallu kimmut sammisoq qisunnik sanaajusimalluni. Nunaateqarfiup najugaqarfittaa ukiut untritillit arlallit sioqqanik matoorunneqarnikuulluni 1800-kkut naalernerini nassaarineqarpoq.

Qeqertaasami najorneqartut kingullersarisimagunarpaa.

Qeqertaasami misissuinerni paasineqarpoq naatitsisarneq 1200-kkut qiteqqunneriniit annikillereersimasoq tamannalu qallunaatsiaat ikiliartulernerannut takussutissat siullersaraat.

Konrad Nuka Godtfredsenip titartagaanit tigusaq

5. Qaqortukulooq / Hvalsey  - 44,5km² (28,2 mi²)

Qaqortukulooq inissisimavoq kangerluup qiterpasissuani. Qallunaatiaqarfiit 11-t naggueqatigiillu Inuit najugaqarfikui 2 nalunaarsugaapput.

Nunaminertaq neriniartitsivigissaarpoq naatitsivissatullu periarfissat killeqarlutik taamaattumik nunaateqarfiit mikinerupput.

Kingornutassiaqarfinni qallunaatsiaat illukuisa anginersaat Qaqortukuluumi inissisimavoq tassaallunilu oqaluffissuaq ujaqqanik qarmagaq.

Misissuinerit paasinarsisippaat nunaateqarfeeqqat qanittuaniittut Qaqortukuluumi nunaatilissuup qaffasissumik inissisimaneranut napatitsisuusut.

Ullumikkut Qaqortukuluumi eqqaanilu najugaqartoqanngikkaluartoq nunataa savanut neriniartitsivittut atorneqarpoq.

Nunaminertami Upernaviarsuk inissisimavoq. Upernaviarsummiippoq naatitsinermik misileraavik taavalu Savaatilinngorniat Ilinniarfiat Namminersorlutik Oqartussat ingerlataat.

Qallunaatsiaat kingorna Anders Olsen nulialu kalaaliusoq Tuperna siullersaallutik nunaateqarnermik aallartitseqqipput 1781-mi Igalikumut nuunnginnerminni ukiut marlussuit Upernaviarsummi najugaqaramik.

Illuliarisimasaasa toqqavii suli takussaasut europamiut Inuillu akornanni nunaateqarnermik ingerlatsinerup nutaajunerusup allarniinerannut uppernarsaataasutut inissisimapput.

Naggueqatigiit Inuit iliveqarfiit arlallit tassaniipput taavalu 1900-kkut ingerlaneriniit nunaateqarnermik ingerlatsimanermut takussutissat.

Nunaminertaq 5-mi qallunaatsiaat najugaqarfikuini pingaarnertut inissisimavoq Ø83-mik nalunaarsugaq.

Ø83-miippoq oqaluffissuaq, nunaatilissuup najugaqarfia, uummasuusiviit, peqqumaasiviit toqqorsiviillu. Illu nalliuttorsiorfiusimasoq nunaatilissuup pisoorsuuneranut takussutissaavoq.

 

Angut kinaagaluarnersoq kisianni palasiusimagunavissoq oqaluffiup iluani iliverneqarsimasoq assaanermi nassaarineqarpoq.

Oqaluffissuup igalaava kimmut sammisoq tassaasimavoq oqaluffiup siarngata inissisimaffia. Oqaluffiup qilaava issiaatatut iluseqarsimavoq issuatsianik qallernikoq. Illiveqarfimmi, oqaluffiup tunuani, ilerrit qummut sammisunik ujarattaqarput. Taamatut ujarattaaliisimaneq Østerbygdenimi sumiluunniit allami takusassaqanngilaq.

Konrad Nuka Godtfredsenip titartagaanit tigusaq

Hvalsey-mi aasaanerani uummasut qaqqanut timmukaannagit sissap ungasinngisaanni neriniartittarsimapput.

Naalagiariat histerlutik Hvalsømut tikittarput. Naalagiarnerup nalaani histit isertitsivimmiitinneqartarput (illukoq nr 14).

Illorsuaq nalliuttorsiorfik quleriinnut marlunnut sanaajusimavoq taakkunani naqqa akileraarutinut toqqorsiviulluni.

Illukut 1 aamma 12 uumasuusiviupput ivigaasivittallit.

 

Oqaluffissuaq 1200-kkut aallartinnerini sanaajuvoq. Qallunaatsiaat nalaanni pisimasut allagaatigineqartut kingullersaat oqaluffimmi tassani pisimavoq:

 

 

Sigríður Björnsdóttir og Þorsteinn Ólafsson.

Allagaatitoqqat (saga) malillugit Thorstein Norgeliarpoq ukiiartorluni. 1406-mi Islandimut utertilluni anorersuarmit saavigussaalluni Østerbygdenimut tikippoq.

Sigridur Thorsteinilu Hvalsø oqaluffissuani 1908-mi katipput – tassalu qallunaatsianit nunatsinneersunit tusakkat kingulliit.