Nunarsuaq

 

Ujarassiorneq

Nunavissuit avissaariartorneranniit, innermik anitsisarnerni, nunat sajuttarnerini ukiullu sermersuaqarfiit kingunerisaannik Kalaallit Nunaat pinngorpoq.

Ukiut tamaasa Kalaallit Nunaaata Europa 4-5 cm-inik ungasilliallattarpaa.

 

Ukiut 1600 milliuunit matuma siorna Kalaallit Nunaata sananeqaataa ujaqqamik gnejs-imik taaneqartartumik pinngorpoq.

Ukiut 500 milliuunit matuma siorna nunavissuit imminnut apuuteqqeriarlutik ukiut 65 milliuunit matuma siorna avissaariartoqqilerput. Tamatuma kingunerisaannik innermik anitsinersuaqarnerani qaqqaqarfiit nutaat pinngorarput.

Kingorna ukiut sermersuaqarfiit nunamik allanngortitsisarputtaaq.

Kalaallit Nunaat 5-6-nut agguarneqarsinnaavoq. Den Ketilitiske fold Kalaallit Nunaata kujammut isuaniit aallartippoq, den Arkaiske fold-imut killilluni, tassa Nunap Isua avannamut kimmut killillugu.

 

Piffissap annersaani Kalaallit Nunaat sermimik issusuumik qalleqqavoq. Ukiut sermersuaqarfiit kingulliit ukiut 12000 matuma siorna unipput. Kangerluit itisuut qooqqullu pinngorsimapput. Qaarsuit manissisimapput silaannaallu nillernerani naasoqassuseq annikippoq qaqqallu neriorneqarput.

 

Mineral-it ilisimaneqartut 3500-pput, taakkunani 500-t nunatsinni nassaassaapput. 2009-minngaanniit nunatsinnut iluaqutiginiarlugit niuerutiginissaat suliniutigineqalerpoq. Aatsitassanik soqutiginarnernut ilaapput: aligoq aappaluttoq, zink, uran, guld aatsitassallu qaqutigoortut.

Gultisiorfik Nalunaq, assiliisoq Ole Christiansen

 

Nunalerineq

Kalaallit Nunaat Canada, Sikuiuitsup Imartaa, Island Atlantikoq avannarliullu akornanni inissisimavoq.

Nunap 85%-ia sermersuarmik qalleqqavoq, tassaniipporlu nunarsuup imiata 9%-a. Sermersuup silap pissusianut silaannaallu qanoq inneranut sunniinera annertuvoq.

 

Inuit siulliit ukiut 4500 matuma siorna tikipput. Kingorna inuerittarpoq inuneqqittarlunilu. Inuit siulliit inutoqqanik taagorneqarput:  Independence I, Saqqaq Inuit, Independence II, Dorset I og II.

Qallunaatsiaat ukiut 1000 matuma siorna tikipput taakkulu kingorna Thuleklturi tikipput taakkulu kinguaavi suli nunarsuarmi qeqertat annersaanni najugaqarput.

 

Norgemiu/danskeq Hans Egede 1721-mi Kalaallit Nunaannut tikippoq qallunaatsiaat amiakkui kristumiussusermik nalunaajaaffiartorlugit. Qallunaatsianik naapitsinngilaq inuillu (Thulekultur) naammattuukkani nalunaajaaffigai.

 

1933-mi Norge-p Kalaallit Nunaata tunumi avannaarsua piumasaraa. Taamaattorli nunat tamat eqqartuussivissuata Haag-imiittup aaliangerpaa Kalaallit Nunaat tamakkerluni Danmarkimut nunasiaataasasoq.

1953-mi aaliangerneqarpoq Danmark naligalugu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu kunngeqarfimmut atassasut.

1979-mi Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussaassuseqalerput 2009-milu Namminersorlutik Oqartussaassuseqalerlutik. Kalaallit amerlanerit namminersulivinnissaq kissaatigaat qaqugukkulli pissanersoq isumaqatigiissutiginagu.

 

Silap pissusaa

 

Nunatta Kujataata-Kitaa, Norgep kujasinnerpaaffiata nalaaniippoq sarfap kissartup silaannarmik nillertumik akulimmik sineriaqarfiusutut, nikerartumik silaannaqarfiusumi. Amerikap Avannarliup kangisissuatut aamma Baffin Island-ip nillernerusumik silaannaqarfiusut nalaanisut inissisimavoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata Kujataata-Kitaa aporaaffiusunitullusooq inissisimavoq - nunatut, imarpissuillu silaannaat eqqarsaatigalugit - Nunat Avannarlerni sarfap kissartup kiisalu Canadap Avannaata- Kangiani silaannaap nillataarnerusup akornanni inissisimalluni.

Kalaallit Nunaat, 59E47' n.br.-miit 83E40' n.br.-mut inissisimasoq, avannaaniit kujammut silaannaa assigiinngissuteqartupilussuuvoq. Nuna Avannaani isseqarnerusutut, qeqqata annersaani isseqannginneruffiusutut kiisalu Kujataani kangerlunni kiannerungaatsiarfiusartutut immikkoortiterneqartarpoq.

Qeqqata silaanna tassaagaluarpoq Avannaarpiarsuata silaannaanut ilaasoq, kianneqarfiusorlu tassaalluni orpippassuaqarfiusimasuni silaannaq. Tulliuttuni kianneqarfiunerusoq eqqartorneqassaaq, nunalerinermut tamanna kisimi pingaaruteqarmat. Taamaalilluni Kalaallit Nunaata Kujataata silaannaa tuttuuteqarnissamut aamma savaateqarnermik inuussutissarsiorfissatut tunngavissaqarluarpoq, sinerissap qanittua kialaarnerusarmat aporaaffiusartullu eqqaaniimmat (silaannaap kissartup nillertullu akornat) kangerluit iluanni. Silaannaq nillertoq kissartorlu serqerngup nuinerata kinguninngua kiassusermut qanittarmata, juulip qaammataani agguaqatigiissillugu kiassuseq piffinni 10EC-p missaanut inissinneqartarpoq. Imaappoq Kalaallit Nunaanni juulimi 10EC-p missaani kiassusillit kialaarfiusutut taasariaqassapput (imaluunniit eqqornerusumik oqassagaanni qerinnarfiusutut), taamaattumillu Kujataani kangerluit iluanni appasissumi nunataqarfiusut issittup silaannaanik silaannaqartutut oqaatigineqartariaqassallutik.

Naasorsiuup Jon Feilberg-ip piffiit 63E n.br.-ip kujasissuiniittut, naggorissuseq aamma orpigaqarnera aallaavigalugit silaannartaat immikkoortitersinnaasimavai:

1. Sinerissap qanittua (Hyper-oceanisk, lavarktisk): Orpigaqanngilaq

2. Sineriak kangerloqarfiusoq (Oceanisk, lavarktisk): Orpigaqarpoq

3. Kangerluit qinngorpasissut (Sub-ocea., sub-/lavarkt.): Orpeqarlunilu orpigaqarpoq

Ukiumut sialuk 600-800 mm. nakkartarpoq; qaammatini arfineq marlunni akunnattumik kiassusilik. Orpigarsuaqarfeqarpoq (Kangerlunni ilorpasissuni, Kap Farvel-ip Arsuullu akornanni)

Zone 3 nunalerinermut pingaaruteqarluinnartuuvoq!

Aasaanerani Kujataani kissassuseq allanngorartupilussuusinnaasarpoq. Taamaattumik kangerluit iluini (Narsarsuaq) aamma sinerissamut qanittumi inissisimasut (Upernaviarsuk/Nanortalik/Alluitsup Paa) silaannaat assigiinngissuteqartupilussuusinnaasarput. Ukiukkut kangerlunni ilorpasinnerusuni issisiut -7EC-p missaaniittarpoq.
Piffinni kangerloqarfiusuni silarpasinnerusumiittuni ukiukkut sila kissarnerulaartarpoq 5E-6EC-p misaaniittarluni. Aasakkut piffinni kangerloqarfiusuni silarpasinnerusumiittuni kiannerpaagaangami kiassiut 7E-8EC-p missaaniittarpoq (Upernaviarsuk); kangerlunni ilorpariartuaartilluni (Narsarsuaq) kiassiut qaffakkiartuaarusaartarluni
10E-11EC-mut.

Naatitisarneq, agguaqatigiissillugu 5EC sinnerlugu kiassusilimmi, maajip naaneraniit/juunip aallartinneraniit septembarip qiteqqunnerata/ naalernerata tungaanut ingerlanneqarsinnaasarpoq, kangerlunni ilorpasinnerusumi sivisunerulaartumik silarpasissuniittunut sanilliullugit. Aammattaaq Qaqortumi aamma Nanortalimmi silaannaap nalinginnaasumik pissuserisarsimasai pillugit passissutissat takorusukkaanni http://dmi.dk innersuussutigineqarsinnaavoq.

 

Kujataani nunataqarfiit

Kujataani nunataqarfiit naggorissaatitaqarpallaannginnertik ilisarnaatigaat, tamakkiisumillu naggorissusissamik pissarsiarisinnaasat annertussuserisartagaat aalajangiisuusarlutik,  akuliunneqarsinnaanerat kiisalu ingerlateqqissinnaasarneri apeqqutaasarlutik. Kujataani qaqqat annertunerusumik granit-imik, gnejs-imik sioraaqqanillu akoqarnerupput. Nunatanngorsimasut, seernartuupput naggorissaatitaqarpianngitsut. Taamaakkaluartorli akoqarsinnaasarput nunatamik naggorlunnaveersaatitalinnik. Nalinginnaasumilli oqaatigisariaqarpoq, nunatat naggorissaruminarsarneqarsinnaasut naasut naggorissaatitaminillit atorluarniarneqarnerisigut. Qaqutigut marraannarmik akoqartarput, qalliunerusorlu silt-imik annertuumik akoqakkajuttarluni. Nunatani ilorpasinnerusuniittuni aamma issoq kajortoq naammattuukkajunneqartarpoq.

Aasakkut nillernerunera aammalu nunap seernarnera pissutigalugit arritsuinnarmik atorneqarsinnaasaq pissarsiarineqarsinnaasarpoq. Nunamik misissueqqissaarnerit takutissimavaat sukkanerusumik pissarsiniartoqarsinnaagunanngitsoq kiisalu fosfor-mik aamma kalium-imik akui annikippallaartut. Ilorpasinnerusumi pissarsiniarnissaq ajornannginnerusimavoq silasinnerusumut sanilliullugit, ilaatigut ilorpasinnerusumi annikinnerusumik sialoqartarsimanera pissutigalugu kiisalu akuutissanik ("sermersuarmeersunik") takkuttoqartuartarnera pissutigalugu. Nunatani ataasiakkaani killilimmik nuna sisoorfiusarsimavoq, pingaartumik sermersuup killinganiittuni.

Nunatat imminneq imertaqarpallaanngillat ilaatigullu sialummik amigaateqarsinnaasarlutik, pingaartumik ilorpasinnerusuniittuni. Aasakkut panernersuaqarfiusinnaavoq, nerukkaatissanik katersuiffiujuminaassilluni aningaasarsiornikkut eqqorneqaataasinnaasumik. Nuna qeriuaannartoq, nunatani 0 EC ataallugu nunataqarfiusutut taaneqartartoq, Kujataani appasissumi nunataqarfiusumi qaqutiguinnaq naammattoorneqarsinnaasarpoq tamatigut tamaani.

 

Naasoqassuseq

Ukiut 8000-12000-mi sermersuaqarnerata kingorna naasoqassuseq nutaamik pileriartorpoq. 1911-mi naasut assigiinngitsut 310-t naasorsiuuniit allaaserineqarput taakkunani naasut 15-t Kalaallit Nunaanni kisimi nassaasaapput.

Nuna orsugaasanik naasunillu pukkitsunik qalleqqavoq (avaalaqiaaqqat, kigutaarnat).

Kujataa naggorinneruvoq tassanimi avaalaqiakuluut orpikkallu meterinik arlalinnik portussuseqalersinnaapput

 

Kalaallit Nunaata kujataani naatitsisarneq pingaartinneqarpoq. Naatikkuminarnernut ilaapput naatsiiat, ruuat, qilanaartuuteeqqat, salaatit, persille kuanniisallu. Orpiit tikisitat naasullu kusassaatit naatsiivinni pigineqaraluttuinnarput.

 

Qallunaatsiaat ullumikkullu nunaatillit amerlasuutigut assigiiffeqarput. Ullumikkut nunaatillit assigalugit qallunaatsiaat taamanikkut uummasuutit nerukkaatissaannik namminnerlu nerisassaminnik naatitsisarput. Pollen atorlugu misissuinerit takutippaat qallunaatsiaat taamanikkut byg-inik aamma naatitsisarsimasut.

Savaateqarfik Timerliit, ass. Arnaq Bjerge KUJATAA

 

Uummasoqassuseq

Nunat issittut imartaanni uummasut pisuussutaapput. Inuit immap pisuussutaat inuussutigaat. Nunani issittuni sumiluunniit immap qanittuani ukiivigisarsimasaat illukut nassaassaapput.

Tassannga immap uummasui ukiuunerani piniartarpaat.

 

Aasaanerani timmiarpassuit uummasullu Issittup imartaanut neriartortarput kinguaasioriartorlutillu.

 

Uummasut miluumasut imarmiut tassaapput natsit, qasigissat, aataat, natsersuit, ussuit aarrillu. Arferit mikinerit tassaapput niisaat, aarluarsuit, niisarnaat, qilalukkat qaqortat qernertallu. Arferit anginerit tassaapput tikaagulliit, qipoqqaat arfiviillu.

Timmissani imarmiuni taaneqarsinnaapput taateraat, naajarluit, appaliarsuit, serfat, appat, qeerlutuut taavalu mitit/aaguut.

Aalisakkat pisarineqarnerusarsimasut tassaapput kanassut, uukkat, saarulliit, eqaluit, kapisillit, qalerallit, nataarnat ammassaallu.

 

Nunami piniagassat tassaapput umimmaat, tuttut, teriannissat, ukallit aqissillu.

 

Kingornutassiaqarfinni uummasut naasullu

Kalaallit Nunaata kujataani nunami imaanilu assigiinngitsorpassuarnik uummasoqarpoq.

Issittup imartaa pisoorsuuvoq. Piffik tamaat inuit immap qanittuani najugaqarput, imaani piniarlutik, imaanilu pisatik inuussutigalugit.

Immap pisoorsuunermisulli piniapilunnernut mingutsitsinernullu mianernartigaaq.

Aalisagarpassuit peqqutaallutik timmissat miluumasullu Kalaallit Nunaannut tikittarput neriartorlutik.

Timmissat ingerlaartut aqqusaartut, puisit arferillu amerlasuut takuneqarsinnaasunut ilaapput.

 

Kalaallit Nunaanni naasut anginerumaat assigiinngitsut 500 missaanniipput tassaallutik naasut sikkertartut, uiffaat assigisaallu.

Ujaqqani sioqqanilu naasartut amerlanersaallutik assigiinngitsut 950 missaanniipput; orsugaasat assigiinngitsut 600-700-upput.

Kalaallit Nunaata naasui siammasissumik naasarput; amerlanngitsuararsuit kisimi sumiiffinni aaliangersimasuni naasarlutik.

Qallunaatsiaat eqqussaat naasut ikittuararsuupput, soorlu musevikke.

Musevikke (Vicia cracca)

 

Naasoqassuseq uummasullu pisariaqanngitsumik innarlerneqannginnissaat inassutigaarput. Nunamik atuisut tikeraallu siunissami nuna aamma iluaqutigisinnaasariaqarpaat – aamma illit aallareeruit.