Kulturi
Inuit siulliit Canada aqqusaarlugu avannamut ingerlaarlutik Kalaallit Nunaannut ikaarput – soorlu kulturit allat kingorna tikittut aamma taamaaliortut.
Kulturit tikittut ilaat nuna tamakkerlugu najugaqarput, ilaallu nunap ilaannaa najorpaat.
Attakuini (eqqaaviini) sakkunik saanikunillu annermik nassaartoqartarpoq. Sakkugisimasaat ilaatigullu illut najorsimasaat takussutissiisarput kulturit sorliit pineqarnerannik, taamaattumik sakkulioriaatsit aallaavigalugit kulturilinnik assigiinngitsunik nassuiaaserneqartarput.
Itsarnisarsiuut assaallutik aallartikkaangamik assaaffimmi ataatsimi kulturit arlallit najugaqarsimanerinik takissutissanik nassaarsinnaasarput. Taamaattumik ilaatigut Independence I-mik taagorneqarput ilaallu Independence II-mik.
Inuit kingusinnerusukkut tikittut siulimi illukuinik nassaaraangamik toqqavikuini illuliorsinnaasarsimapput, taamaattumik itsarnisarsiuut iluatsitsillutik assaaffimmi ataatsimi kulturit arlallit qimataannik nassaartarput.
Qallunaatsiaat kitaaniit Amerika-p nunavissua aqqutigalugu tikinngillat kisiannili kujataaniit Europamiit Island aqqusaarlugu tikipput tamannalu immikkuullarissutigaat.
Inutoqqat (Palæo eskimo)
Itsarnisarsiooq danskiusoq Eigil Knuth-iugaluaq sorsunnersuup kingulliup kingunitsia Kalaallit Nunaata avannaarsuani Independence Fjorden-imi assaavoq. Illukunik nuttanik nassaarpoq, kulturilu taanna ilisimaneqanngimmat taaguuserpaa Independencekulturimik. Pisoqaassusaa misissorneqarmat paasineqarpoq kristusip inunngornera ukiunik 700-400-nik sioqqullugu pisoqaassusilik.
Eigil assaaqqikkami kulturimik suli pisoqaannerusumik nassaarpoq tassalu kristusip inunngornera ukiunik 2400-2200-nik sioqqullugu pisoqaassusiligaalluni. Kulturit nassaani nalunaaqqutserpai I aamma II.
Kingusinnerusukkut kujasinnerusumi tassa Ilulissat eqqaanni nunaqarfimmi Saqqami itsarnisarsiuut Inuitkulturi aamma alla nassaaraat. Taanna soorunami Saqqaqkulturimik taagorneqarpoq kristusillu inuunera ukiuni 2400-750-nik sioqqullugu pisoqaassuseqarpoq.
Cape Dorset-imi (ullumikkut Kinngait) Canadamiittumi itsarnisarsiuut Dorsetkulturi allaaseraat. Kulturip taassuma Kalaallit Nunaanniissimaneranik takussutissanik aamma nassaartoqarpoq. Taakku kristusip inunngornerata ukiuni 750-300-nik sioqqullugu aamma ukiuni 700-1200-ni kr.i.k. nunatsinniissimasut paasineqarput. DNA atorlugu misissuinerup takutippaa sananeqaatimikkut indianerinut qaninnerusut.
Kalaallit Nunaat qallunaatsiaqarfittut
980-kkut aallartinnerini Europamiit qallunaatsiaat nunalerinermik kulturillit tikipput. Ukiut 500-t missaanni, 1400-kkut qiteqqunnissaasa tungaannut Kalaallit Nunaanni najugaqarput. Kisitsisit takutippaat qallunaatsiaat, Dorset II aammalu Thulekulturi piffiit ilaat ataatsikkut nunatsinniissimasut.
Thulekulturi
Thule Inuit 13-1400-kut missaanni Kalaallit Nunaannut tikipput taakkuuppullu kalaallit ullumikkut inuusut siuaasaat.
Uunnartup qeqertaani Naggueqatigiit Inuit (Thulekultur) illukuat, ass. Alibak Hard KUJATAA
Nunasiaataaneq / nunaateqarneq nutaanerusoq
1721-mi Norgemioq/danskeq palasi Hans Egede Kalaallit Nunaannut tikippoq. Taassuma immikkut suliassaraa qallunaatsiaat amiakkuusut nassaarissallugit kristumiuussusermillu nalunaajaaffigissallugit. Qallunaatsianik nassaanngilaq, taakkumi tammarneranniit ukiut 300 qaangiutereersimapput.
Thule Inuit ukiut 500 miss. Kalaallit Nunaanni najugaqareersimasut kisiisa naapippai taakkulu kristumiussusermik nalunaajaaffigai. Hans Egede tikinneraniit ukiut 60-t qaanngiummata Norgemiu Anders Olsen tikippoq nunalerinerlu nutaajunerusoq aallarnerlugu.
1900-kkut aalartinnerini savaateqarneq pimoorussaanerusoq eqqunneqarpoq ullumikkullu savat nunalerinikkut inuuniutit annersaraat.
Kalaallit Nunaata kujataani savaateqarfiit 37-iupput (2020) taavalu Nuup kangerluani ataatsimik savaateqarfeqarluni.